Joululauluja

Kävin kirkossa eilen laulamassa kauneimpia joululauluja. Se oli viimenen laulatus tälle joululle ja kirkko olikin sitten laitojaan myöten täynnä. Paikalla oli 1200 ihmistä kun kirkossa on paikkoja 810, näin kertoi kuuluttajatäti. Väkeä istui alttarin edessä portailla ja seisoskeli seinien vieressä.
Olin siellä tyttäreni ja Pikkulikan, sekä miehen äidin, kahden sisaren ja yhden sisarentyttären kanssa. Tämä on jo tullut perinteeksi miehen suvun naisten kanssa käydä yhdessä tässä tilaisuudessa. Samaan penkkiin ei mahduttu, kun me lähinnä asuvat tultiin myöhemmin ja penkki oli jo täynnä, vaan päästiin ihan viereen istumaan.

Meidän takana istui tuttu nainen miehensä kanssa. Mies oli iso, parrakas ja komeaääninen. Pikkulikka katseli taaksepäin penkistä ja ihmetteli isolla äänellä laulavaa miestä, mutta hetken katsottuaan kiinnostus lopahti, kun koko ajan sama ääni sieltä korviin kantautui.
Kirkossa oli paljon lapsia ja kaksi pientä tyttöä juoksivat pitkin käytävää edestakaisin. Muutaman kerran he vilkuilivat isoäänistä laulajamiestä juostessaan, kunnes lapsen tavoin suorasukaisesti pysähtyivät häpeämättömästi tuijottamaan miestä.
Minulla ainakin meni laulu ihan sekaisin kun nauratti vietävästi ja naurunpyrskettä kuului niin takaa kuin sivuiltakin.

Kirkossa oli mukava ja leppoisa tunnelma. Urut soivat kauniisti ja ehdittiin laulaa monta laulua. Juontaja kertoi kuinka edellisellä kerralla laulujen loputtua joku topakka pikkutyttö oli todennut: no nyt ne on mielessä koko yön.
Pitänee allekirjoittaa tytön sanat. Minäkin lauloin mielessäni yöllä valvoessani "Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu...."