Kävin eilen tyttäreni kanssa Kuhmossa Sommelon kansanmusiikkitapahtumassa.
Tapahtuma alkoi tervahaudan sytyttämisellä, josta tosin myöhästyimme, mutta siellähän se paloi ja savusi.
Palava tervahauta, josta valutetaan oikeaa tervaa kunhan se on tarpeeksi palanut.
Auringon ja savun leikkiä koivun oksien lomassa
Ensin laulettiin yhteislauluja ja sen jälkeen estradille tulivat Mauno Järvelän kansanmusiikkipelimannit. On Konsta Jylhän 100v juhlavuosi ja sen tiimoilta soitettiinkin paljon hänen säveltämäänsä musiikkia. Jo vain jalka vippasi heidän musiikkinsa tahdissa.
Aurinko paistoi somasti, mutta vasten yleisön kasvoja, joten häikäisysuojia oli kaikenlaisia.
Pelimannimusiikki jatkui sitten säestyksenä Tervakatrillilla, johon yleisö osallistui sankoin joukoin. Me myös. Minä olin poika ja tytär oli tyttö. Oli hauska tanssia tanhua, josta ei kerrassaan mitään osannut etukäteen, ei sen puoleen, ei osannut moni muukaan mutta kaikilla oli hauskaa ja hiki tuli.
Katrillin jälkeen taivaalla oli uhkaavan musta pilvi, joten tapahtumaa jatkettiin Kuhmotalon salissa. Ensin esiintyi LOISTAVA Jouhiorkesteri. Aivan ihanan ainutlaatuista musiikkia ja intensiivistä eläytymistä soittajilta.
Jouhikon soittaja.
täältä lisäinfoa Jouhiorkesterista.
Illan päätti Nordic Choro trio, joka soitti Brasilialaista Choromusiikkia.
Heistä lisää
täältäHieno ilta. Mikä oivallinen tapa viettää kesäistä ehtoota.
Suosittelen.
Tuolla se näkyy, meren autereesta.
Melkein perillä.
Majakka eteläkärjestä katsottuna. Majakkasaari on 150m pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 100m leveä itä-länsisuunnassa.
Kivien väliin jääneen veden taidetta.
Portaat ylös Loistoon, eli majakan huipulle, tosin kuva on alaspäin kuvattuna. Portaita oli yli 250kpl. Ylös kiipesin ja voitte uskoa että siellä oli tosi kuuma.
Portaikossa oli kauniita ikkunoita ja vielä kauniimpia näköaloja
Kuvaaja varjona kivessä.
