Ikkunaminä
Tämä kaksoisolento seuraa minua aamun hiljaisina tunteina kadulla ikkunasta ikkunaan, piipahtaen mallinukkien väleistä lääkepurkin mainoksen kylkeen, häivähtäen optikkoliikkeen aurinkolasien pinnalla. Se häviää välillä kadun risteyksissä näkymättömiin ja palaa uudelleen tatuointiliikkeen punaisiin kirjaimiin.
Sateella ja auringossa.Uskollisesti
Aina
8 kommenttia:
Ihana kun on aina mukana ainakin yksi seuraaja!
Hienosti oivallettu!exploar
ihanaa, että meillä on joku, joka ei koskaan jätä, jota ei voi koskaan jättää...
aurikoisina hetkinä voit nähdä, pimeinä et sillä hän on tukenasi, niin lähellä..
Pidän toteutus tavasta ja ideasta. Tässä on todellakin sitä jotain.
Täst mie pijän!
Kaksoisolentosi on hienoinen heijastus ikkunapinnalla, mutta seuraa sinua kaikkialle. Teillä on varmaankin paljon seuraa toisistanne.
http://valokuviani.blogspot.com/2009/05/kaksoisolentoni.html#links
Sanovat varjon seuraavan aina mukana. Mutta eihän se pidä paikkaansa! Pilvisinä päivinä sitä ei löydä vaikka kuinka hakisi. Ikkunaminä taitaa kulkea silloinkin mukana?
Kaveri aina mukana! Kiva teksti.
Kiitos kaikille kommenteista.
Ikkunaminä on seurassamme kadulla tahdomme tai ei. Joskus sitä katsoo mielellään, mutta toisinaan ei halua katsoa eikä nähdä. Yrittää vain tuijottaa eteensä vaikka syrjäsilmällä huomaakin sen seuraavan mukana.
Ikkunaminä ei koskaan hylkää, silloinkaan kun itse hylkää sen.
Lähetä kommentti