sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Kuuntelen(ko)

Olin työntekijän kanssa kahden aamuvuorossa ja puuhailun lomassa kerron ystävälleni tapahtunutta juttua. Kesken kaiken hän keskeyttää puheeni alkaen kertoa itselleen tapahtunutta samankaltaista asiaa.
Tarinani jää kesken.
Ärsyttää, enkä enää jatka kertomusta.

Ystäväni kertoo jotain asiaa ja hänen lopetettuaan en muista mistä hän on puhunut. Koko häneen puheensa ajan olen ajatellut omaa asiaani, kuuntelematta ollenkaan. Kerran jopa pyysin jotakuta kertomaan uudelleen, kun "meni jotenkin ohi" ja hän kertoo, enkä edelleenkään kuule häntä.
Hävettää, enkä voi sanoa etten tiedä mistä hän on puhunut.

Ajoimme miehen kanssa autolla ja kerroin hänelle mistä olimme sisareni kanssa puhelimessa puhuneet. Hän kuuntelee koko tarinan ja sen loputtua sanoo: "Nämä renkaat on muuten hiljaisemmat kuin ne edelliset" !
Loukkaannun syvästi, koska tajuan ettei hän ole ollenkaan kuunnellut minua.
Loppumatkan mökötän.

Kerron työntekijälle jotain työhön liittyvää asiaa. Hän katkaisee lauseeni sanomalla: mistä olet ostanut tuon takin?
Halooooo!!!!!!

Mehän muka kuuntelemme kun meille puhutaan, nyökytellään, äännähdellään sopivissa väleissä, hymyillään ja samalla mietimme ihan jotakin muuta.
Varsinkin lapsia kuunnellaan huonosti. Työntouhun lomassa ynähdellään heidän jutuilleen ja lapset huomaavat ettei aikuinen oikeasti ole kiinnostunut koko asiasta.
Kehon kieli paljastaa usein kuuntelun välinpitämättömyyden selvemmin kuin tajuammekaan. Turha silloin on selitellä ja vakuutella kuunnelleensa ihan oikeasti.
Jokainen on saanut tuntea puhelimessa ettei vastapuoli nyt kuuntele ollenkaan mistä puhun. Kännykkäaikana vastataan puhelimeen televisiota katsellessa, kaupassa, kadulla jne. Häiriötekijöitä on niin paljon ettei voi keskittyä siihen mitä toinen sanoo. Silti emme osaa keskeyttää puhelua ja pyytää uutta soittoaikaa ja rauhallisempaa vastauspaikkaa. Niin ja voi sen television äärestä mennä puhumaan toiseen huoneeseen, eikä samalla kun toinen kertoo jotain vakavaa juttua naurahdella telkkariohjelman sketsille

Aktiivinen kuunteleminen on vaikeaa, sitä pitää opetella.
Malttia kuunnella loppuun toisen puheenvuoro, keskeyttämättä turhaan.
Olla kohtelias ja tarvittaessa kommentoida kuulemaansa sekä tehdä välillä tarkentavia kysymyksiä, jolloin toinen huomaa sinun olevan oikeasti kiinnostunut hänen esittämästään asiasta.
Maailma on täynnä puhetta, mutta silti meidän pitäisi opetella kuuntelemaan läheisten, lasten, työkaverin, esimiehen, luennoitsijan ym. meille kertomaa sanomaa. Niin moni keskustelu jää pinnalliseksi läpinäksi ja kuuntelu tehottomaksi, niin ettemme muista siitä mitään 10 min. päästä.

Tehottomia kuuntelutapoja on useita.

näennäiskuuntelu
kuulen kyllä mitä puhutaan, olen kohtelias mutta en kuuntele
harhapoluille joutuminen
kun toinen puhuu, mietitään "mitähän tekis illalla, lähtisiköhän Ville mun kanssa leffaan..."
epäolennaisuuksiin keskittyminen
kylläpä tuo puhuja honottaa ja on sillä aika iso nenä
valikoiva kuuntelu
ai ton jutun minäkin tiedän, tuon kuuntelen, sanookohan se mun nimeni...
hiljainen väittely
joo, joo puhu mitä puhut ei se noin mene
puolustautuminen
en kyllä ole noin sanonut, nyt sanon suorat sanat

Jaakko Leinonen (v.1998) on sanonut kuuntelemisen jalosta taidosta

Kuuntelemisen taito on altersentrisyyttä eli muiden kuin oman itsensä pitämistä huomion keskipisteenä.

Työyhteisössä kuuntelemisen taito on kykyä ja valmiutta, toisen huomaamista ja huomaavaisuutta.Kuuntelemalla viestitään toiselle osapuolelle, että tästä välitetään.

Kuuntelemisen taito on sosiaalista herkkyyttä eli taitoa havaita ja tunnistaa ympäristön ihmissuhteita, mielialoja, asenteita ja tunnereaktioita.

Kuuntelemisen taito on nonverbaalista herkkyyttä eli taitoa lukea sanattomia viestejä; mitä toinen osapuoli sanoo eleillään, ilmeillään, äänensävyillään ja painotuksillaan - tai vaikenemisellaan.

Kuuntelemisen taito on itsetuntemusta - taitoa tunnistaa ne tunnetilat, asenteet, oletukset ja ennakkoluulot, jotka vaikuttavat tulkintaan.

Kuuntelemisen taito on itsearviointia ja omien tulkintojen kyseenalaistamista. Kuuntelijana.
- älä luota siihen, että ymmärsit mitä puhuja tarkoittaa
- älä luota siihen, että ymmärsit hänen käyttämänsä sanat oikein
- älä pidä varmana,että ymmärsit puhujan perustelut niin kuin hän tarkoitti
- arvioi vielä kerran, perustuiko tulkintasi puhujan motiiveista ja tarkotusperistä todellakin siihen, mitä hän sanoi vai omiin ennakkoasenteisiisi ja
- sanoiko puhuja todella sitä, mitä "kuulit" tai luulit hänen sanoneen

Kuuntelemisen taito on itsensä kehittämistä yhtäällä seuraamalla menestyvien kommunikoijien toimintamalleja ja toisaalta tarkkailemalla ja arvioimalla omaa kommunikaatiokäyttäytymistä ympäristöstä saadun palautteen pohjalta.

Ei kommentteja: