Ensimmäinen kerta on aina parasta tai pahinta. Parasta oli ensimmäinen matka ulkomaille, ensimmäinen koiranpentu jonka toin kotiin pakkasella takin sisällä, ensimmäinen suudelma, niin varovainen ja päihdyttävä.
Pahinta ensimmäinen ajotunti autokoulussa, ensimmäinen kerta lentokoneessa, ensimmäinen autokolari, ensimmäinen pettymys rakkaudessa.
Olisi paljon listattavaa, eikä kaikkea muista...onneksi. On hyvä unohtaa huonoja asioita ja muistaa hyviä, onnistuneita tapahtumia. Turhaa kantaa mukanaan pettymyksen taakkoja. Helpompi elää ilman niitä.
Tämä on ensimmäinen kirjoitus blogissani. Ei mitään hajua vielä, mihin suuntaan sitä ohjaan. Mutta tämä on kuitenkin mukavaa ja antoisaa, niin toivon.
1 kommentti:
Hyvä, että aloit pitämään blogia. Jo nyt pidän kirjoituksistasi! Minäkin muuten laulan sitä on suuri sun rantas autiusta aina kun on surullinen mieli. Siinä on suomalainen kaiho parhaiten sävelin ilmaistuna.
Lähetä kommentti