Olin kuorossa tänään. Pari viikkoa jäi välistä ja sillä aikaa olivat jo pari uutta laulua opetelleet, mokomat. Kuoronvetäjä on nykyään ihastunut kansanlauluihin entisten viihdesävelmien sijaan tai ehkä paremminkin niiden rinnalle.
Hän on myös innostunut sovittamaan kuorolle ja täytyy myöntää, että olen hiukan yllättynyt niiden hyvästä tasosta. Sovittaminen ei ole helppoa, eikä varsinkaan sekakuorolle jossa keski-ikä on ihan kiitettävä.
Tälle syksylle on tullut kaksi uutta laulua, joita en tuntenut aiemmin. Toivo Kärjen Kesäyön valssi ja Emil Kaupin Lauantai-ilta. Jälkimmäinen on kansanlaulu ja tuo toinen nimensä mukaisesti valssi.
Alttoäänenä on helpoin opetella tuntematonta laulua. Silloin ei ykkösääni(sopraano yleensä) ole tuttu eikä häiritse oppimista.
Olin vähän herkkistuulella ja niinpä V.A.Koskenniemen On suuri sun rantas autius-laulussa alkoi itkettämään. Koetin olla kuin ei mitään, mutta taisi kaveri vieressä silti huomata hiukan. Laulussa on lopussa kertosäkeen aikana sopraanolla soolo, jossa hän laulaa kauniisti ja korkealta kuvaten villisorsan valitusta. Se osui siihen tunnetilaan mitä viime aikoina olen tuntenut.
Kuorossa laulamisen koen antoisaksi ja rikastuttavaksi. Koetin lopettaa sen ja olinkin vuoden poissa, mutta palasin takaisin ja olen siitä hyvilläni. Laulaminen on hyvä vastapaino työlle ja liikuntaharrastukselle. Jossain vaiheessa liikunta vei kaiken vapaa-aikani, mutta sitten tajusin ettei se riitä. Haluan myös tehdä jotain muuta, jotain luovaa käsilläni ja jotain jossa joutuu ajattelemaankin. Parempaa dementialääkettä ei ole kuin uusien sanojen ja stemmojen opettelu.
Kun oppii vaikean laulun alttoäänen on onnistumisen tunne niin tyydyttävä, että sillä pärjää mainiosti koko viikon, seuraavaan maanantaihin ainakin. No, tuleehan niitä lauluja, joiden stemmat ei koskaan kunnolla mene niin kuin haluaisi, mutta ei se ole niin vakavaa.
Olen saanut kuorosta myös elinikäisiä ystäviä ja onhan se muutenkin aika sosiaalinen yhteisö.
Kuorolaulu on tälle syksylle ohi, kun ensi maanantaina en pääse sinne työn vuoksi ja sittenpä alkaakin joulutauko. Tammikuussa alkaakin kunnon treeni maaliskuun konserttia varten.
Sitä odotellessa laulellaan joululauluja ja pikkulikan kanssa lastenlauluja.
-huhtikuunnoita-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti