keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Vapaus



Vapaus tarttuu käteeni
viettelee
houkuttelee
Ja minä tuijotan sitä
Haluan sitä
ja seison yhä paikallani
Ymmälläni
En osaa liikkua
enkä voi kääntää sille selkääni.

Mutta minä en lähde
En lähde sen mukaan
seuraksi katuvalojen maailmaan
olutvaahdonvärisiin kesäöihin
kylmiin öihin
jotka ovat niin vailla
turvallista lämpöä

Minä jään
Mutta joka hetki
kun vapaus lähtee
minä katson sen perään
Ja kaipaan

Raisa Korogerus

2 kommenttia:

Satu kirjoitti...

kiitän.
Tarjottelin kakkua anopillekin ja jätin puolet kakusta sinne. Aikoivat syödä sen. Että kai tuo sitten oli ihan hyvää :D Pohja oli ehkä turhan kova: Oli natuset sylissä, kun yritti lusikkaa saada läpi.

Meilläkin on äiti aina äiti tai äet. Me isommat ehkä käytetään tuota äeteetä enempi. Iskä on iskä, kun on jotain arkipäiväistä asiaa, mutta sitten, ku pitäs jotain saada, ni siitä tulee isi :D

Marguetta kirjoitti...

Raisa Krogerus.

Mä olen aina tykännyt tästä Raisulin runosta!