tiistai 28. joulukuuta 2010

Alkukirjaimet

5.haaste on KU-alkuinen suomenkielinen sana

KUvioita jäässä

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Veljeni


aamulla varhain soittosi
riemukas uutinen
uusi elämä
niin odotettu
Joulun lapsi
sinä, ukki.

äänesi, innokas
onnellinen
pakahduttava ilosi

illalla löysin sinut
tupertuneena
kylmänä
sinisenä
poissa

et ehtinyt nähdä
pientä tyttöä
olla ukkina
rakastaa
helliä
odotit sitä niin paljon

olit onnellinen lähtösi
päivänä
sait lähteä hetkellä
jolloin elämä hymyilee
ja onni täyttää
sydämen

25.12.2010 




sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Mustaa ja valkoista

Mustavalkomaanantain haaste 52

KUVA-ARVOITUS
 Kuva voi olla joko itsessään mysteeri tai kuvan kohde on suuri mysteeri , joko käyttöfunktioltaan tai "olemukseltaan".


Tämä kuvan kohde löytyy erään uuden koulun luokan ovesta.
Tuolla varmaan opiskellaan jotain tosi mystistä :o)

lauantai 11. joulukuuta 2010

Alkukirjaimet

Uusi viikkohaasteidea valkokuvaukseen. Ohjeet löytyvät täältä.
Viikon 49 haaste on numero 2
Alkukirjaimista ki- alkuinen suomenkielinen sana.


Kiveen kaiverrettu usko, toivo ja rakkaus.
Kestänyt sateet ja suolaveden.
Tuhannet ja tuhannet askeleet ovat sen yli kävelleet.
Mutta se kestää.
Ikuisesti.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Mustaa ja valkoista

51. Haaste
- itse tehty -


Tämän "Haamun" tein artesaaniopintojeni aikaan kolmesta eri materiaalista: paperista, nahkasta ja savesta. Jäljellä on vain savesta tehty työ, muut ovat aikojen kuluessa hävinneet ja rikkoutuneet.

torstai 25. marraskuuta 2010

Valokuvatorstai

186. haaste
RAJA






















Maan ja taivaan raja
Talventörröttäjät
Kylmä kauneus
Syvä kirkkaus ennen pimeää

maanantai 22. marraskuuta 2010

Mustaa ja valkoista

49. mustavalkohaaste on "LYHTY"


Valoa lumen sisältä

lauantai 20. marraskuuta 2010

Varjoja seinissä

Varjoja seinissä
taustalla musiikkia
suuri tila
paljon ihmisiä
hyvä fiilis

torstai 11. marraskuuta 2010

Runo

Vanha kansa sanoo, että kukapa sen kissan hännän nostaa jossei kissa itse.
Minä nostan nyt häntääni  ja kehun itseäni.

Osallistuin Suomen kirjailijanimikkoseurat Ry:n lokakuun runokilpailuun.
Aiheena oli kirjoittaa runo, jossa pitää näkyä Edith Södegranin kahdesta runosta poimitut sanat:

arpa, kasvot, kirkko, kukka, kuolema, käpy, lapsi, linnut, ovi, piiri,  puu, savu, vesi, alaston, harmaa, kalpea, suuri, tavoittamaton, väkevä.

Vaadittuja sanoja sai taivuttaa, mutta ne kaikki täytyi löytyä tekstistä.

Voitteko kuvitella!, tänään tuli sähköposti jossa kerrottiin runonivoittaneen kilpailun ???
Perustelut olivat:
Raati piti runon luomasta vahvasta ja elämänmyönteisestä tunnelmasta.Runo katsoo taaksepäin mutta myös eteenpäin. Kuolema ja elämä ovat molemmat runossa läsnä. Runon tunnelma paljas ja kirkas, kuin suomalainen marraskuu.

Tällainen siitä tuli
 
Alaston maa,
jäätynyt vesi kirkkotiellä.
Jään pinnalla
puusta pudonnut käpy.

Sinun kasvosi
kivettyneet ja harmaat,
kuin savu.
Tuskasi,
kuin hapan viini veressäsi.

Hän on tavoittamaton
kuin linnut
jotka piirissä etsivät
ovea huomiseen.

Anna rakkaasi mennä,
oli hänen arpansa vuoro.
Laske kalpea kukka
kivelle
ota lasta kädestä ja
tartu väkevästi elämään.



Edith Södegranin runot joista sanat oli poimittu olivat: "Syksy" ja "Minä näin puun"


sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Mustaa ja valkoista

47. haaste on KOLLAASI
 

Kekri

Eilen kaupungissamme pidettiin taas Kekrimenot, jossa joella viikon seisoskellut Kekripukki poltettiin kera tanssiesityksen ja rumpujen pärinän.


  

 
 
  

 

Tapahtumasta on tullut merkittävä syksyinen tapahtuma, joka aloittaa talven,  pimeän ajan ja lumen odotuksen. Väki pakkautuu joen rannalle katsomaan linnanraunioilla tapahtuvaa esitystä ja palavaa pukkia, seurustellen ja yhdessä aikaa viettäen.
Kekrin ajankohta oli tänä vuonna oikea, kun sunnuntaiaamuna heräsimme lumenvalkoiseen maailmaan.
Talvi saa tulla, odotamme sitä lämmöllä :o)

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Mustaa ja valkoista

46. haaste on talviaikaan siirtymisen kunniaksi
KELLO


Tämä on kellona tylsä, eikä kuvakaan kummoinen ole, mutta useasti autossa istuessa  siihen katse kääntyy.
Pakkaspäivä on taltioitu 22.1.2006

maanantai 25. lokakuuta 2010

Mustaa ja valkoista

45.Mustavalkomaanantain haaste

IKKUNA

torstai 21. lokakuuta 2010

Valokuvatorstai

181. haaste
-en tiedä mitään-


Tästä hommasta en tiedä, enkä ymmärrä yhtään mitään.


 

lauantai 16. lokakuuta 2010

Valokuvatorstai

180. haaste on
-valokuva-


sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Mustaa ja Valkoista

Mustavalkomaanantain 43. haaste
- KORU -

Ajankulua

Aika

Joskus makaan liikkumatta paikallani
ja koetan olla oikein hiljaa
ettei aika huomaisi minua
ja rupeaisi viuhtomaan taas eteenpäin
ja vaatimaan minua mukaansa murehtimaan.

Eilen aamulla se onnistui;
minä katsoin vain peiton raosta
ja olin niin hiljaa
niin aika luuli etten ollut vielä kotiinkaan tullut
ja minua nauratti
kun se oli niin levoton
penkoi laatikoitani
avasi kaappeja
poltti tupakkaa
ja koitti saada aikaansa kulumaan.

Kyllä se minut sitten löysi
kuka nyt jaksaa iankaiken patalaiskana maata.



Tämä on Heli Laaksosen runo Aik  runokirjasta Raparperisyrän (2002).
Teksti on kirjoitettu  Lounaismurteella, mutta otin oikeuden muuttaa sen kirjakielelle.
Jos Heli Laaksonen tämän näkee, niin joudunkohan kellojen alle???
Saako näin tehdä, jaaa a. 
Kuka tietää.
Runo on kuitenkin hyvä ja hauska, kielellä millä hyvänsä. Siitä tulee hyvälle tuulelle.

Tervetuloa lukijaksi Itkupilli :o)


Tässä alkuperäinen teksti.

Aik
Joskus mää makka liikkumat paikalan
ja koita olla oikke hilja
ete aik huamasis mut
ja ruppeis viuhtoma ettipäi
ja vaatima munt ja fölisäs murhettuma.

Eilä aamuste see onnistus;
mää kattosi vaam peito ravost
ja oli nii hiljaksis
et aik luul ete mää ol viäl kottinkan tullu
ja munt naurut
ko see olt nii levotoine
komppas mu laatikoi
avo kaapei
polt tupakki
ja kot saar aikkatas kuluma.

Kyl see munt siält sit löys,
ketä nyy jaksa iankaikem patalaiska maat.

Heli Laaksonen

torstai 7. lokakuuta 2010

Kirjahyllyhaaste

Lukulampun alla blogissa oli haastetehtävä, johon oli koottu liuta kysymyksiä ja
vastaukset niihin piti löytää omasta kirjahyllystä.
Tovin pyörin kirjahyllyjen edessä, mutta tällaisen listan sain.



Oletko mies vai nainen?
- Kehrää, kehrää tyttönen -

Kuvaile itseäsi?
- Huhtikuun noita -

Kuinka voit?
- elämän tikapuilla -

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi?
- Tarinoita tervamailta -

Mihin haluaisit matkustaa?
- Eureka street, Belfast -

Kuvaile parasta ystävääsi?
- Raparperisyrän -

Mikä on lempivärisi?
- Musta -

Millainen sää nyt on?
- Sateen enteitä -

Mikä on mielestäsi paras vuodenaika?
- Lumi peittää setripuut -

Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi?
- Hulabaloo hedelmätarhassa -

Mitä elämä sinulle merkitsee?
- Tuhat loistavaa aurinkoa -

Millainen parisuhteesi on?
- Eks muista -

Mitä pelkäät?
- Sadan vuoden yksinäisyys -

Päivän mietelause?
- Kukapa everstille kirjoittaisi -

Minkä neuvon haluaisit antaa?
- Valkoiset hampaat -

Miten haluaisit kuolla?
- Kuutamolla -

Mottosi?
- Minä palaan jalanjäljilleni -



tiistai 5. lokakuuta 2010

Maailma on kaunis



Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja
mielen vapaus ja mielen vapaus.

On vapautta kuunnella metsän huminoita
kun aamuinen aurinko kultaa kallioita
ja elää elämäänsä
ja elää elämäänsä.
On vapautta valvoa kesäisiä öitä
ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
ja elää elämäänsä
ja elää elämäänsä.

On vapautta istua iltaa yksinänsä
ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä
ja elää elämäänsä
ja elää elämäänsä.
On vapautta vaistota viesti suuremmasta
ja olla kuin kaikuna aina jatkuvasta
ja elää elämäänsä
ja elää elämäänsä

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja
mielen vapaus ja mielen vapaus.

Vexi Salmi 


Kuorossa opetellaan parhaillaan tätä laulua ja vaikka se tuttu olikin, niin en koskaan liene ajatellut mitä siinä oikeasti sanotaan. Vexi Salmi on taitava sanankäyttäjä ja myös tunnelman luoja.
Olen kuullut tämän joskus vain Irwinin laulamana ja koska en pidä hänestä, niin laulukin on jäänyt unholaan. Luin jostakin että laulun säveltäjä Kassu Halonen ja Vexi Salmi ajattelivat Vasa-Matti Loiria laulua tehdessään. Sen on esittänyt myös Olli Lindholm. Jokaisella laulajalla on oma tyylinsä tulkita laulua ja makuasia lienee minkä niistä parhaaksi kokee.
 Loirin tulkintaa voit kuunnella  täältä 

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Mustaa ja valkoista

42. haaste on

KOVA


Se on kovaa, kaunista, läpinäkyvää, säihkyvää ja kylmää.
Siitä löytyy sävyjä, vaikka se on väritöntä.
Jossain se on ikiaikaista, juomassa se kestää vain hetken.
Ihmiselle se on vaarallista ja hyödyllistä.
Jäätä.


Karhut ovat jääveistoskilpailun voittajaveistos vuodelta 3/2009.

Juureksia talven varalle

Porkkanoita, purjoa, lanttua ja palsternakkaa omalta pellolta. Lisäksi persiljaa ja lehtiselleria takapihan ruukusta.
Niistä syntyi lanttu,- ja porkkanasosetta pakasteeseen joululaatikoihin sekä keittojuurespusseja keittoja, laatikoita ja pataruokia varten. Yllättävän paljon saa satoa vähän huonomminkin hoidetusta pellosta.
Purjoja pitää vielä viipaloida pieniin pakastepusseihin, niin ovat sitten käyttövalmiita pakkasesta soppaan.














  



torstai 30. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

178. haaste
-eteenpäin-


perjantai 24. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

Haaste 177
perustuu Zen Cafén biisiin Taivas on kirkas ja napakka



Oikeastaan olisin halunnut laittaa kuvan, jossa on ihmisiä kaupungin yössä, laitapuolen kulkijoita ja tuhkimoita, pimeyttä, ahdistuneisuutta. Sellaista ei ollut, joten laitan kuvan talvisesta värikylläisestä auringonlaskusta, joka on kuvattu matkalla joulunviettoon 21.12.2006.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

176.haaste
-KELLASTUVA-

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Mustaa ja valkoista

40. mustavalkomaanantain haaste on
-LELU, TAI LEIKKI-


Kotini lähellä on kolme leikkipuistoa ja pikkulikan mielestä niistä paras on puisto, jonka toisella laidalla on metsää. Olemme tehneet sinne kotileikin jossa on kuvassa näkyvä keittiön pöytä, vanhassa kovertuneessa kannossa oleva keittopata ja "kodissamme" on eteinen tupa ja kamari. Tämä kuva on syksyltä. Talvella otamme pienen lapion mukaan ja teemme kotileikin samaan paikkaan luomalla lumesta samat huoneet kuin kesälläkin.
Välillä käymme leikkipuiston katoksessa junamatkalla ja liukuportaiden yläpäässä oleva huone on Peppi Pitkätossun Huvikumpu, jossa myös vierailemme.
Mielikuvituksen leikkiä luonnon leikkipuistossa ja vähän siinä valmiissakin.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Mustaa ja valkoista

Mustavalkomaanantain 39.haaste
on PORTAAT
Tässä on lyhyet ja suorat portaat, jotka löytyvät vuosia sitten lakkautetusta ja pahoin ränsistyneestä koulusta yläkerrasta. Lienevät olleet vintin rappuset.
Rappuset / portaat, mitä eroa niissä on? Vai onko mitään?


Nämä kiemuraportaat ovat kovalla käytöllä Bengtskärin majakan tornissa.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Kissoja ja kukkia

Olin vanhimman veljeni syntymäpäivillä. Ne olivat hyvin pienet, mutta sangen iloiset ja hauskat juhlat.
Siellä oli paikalla myös melkein yhtä paljon eläimiä kuin ihmisiäkin.
Veljelläni on Lapinkoira, nimeltään Pupi.
Veljeni nuoremmalla tyttärellä on kolme kissa ja ne kaikki olivat juhlissa mukana. Kaksi punaista ja yksi mustavalkoinen katti. Toisella tyttärellä taas on jättimäisen iso koirasusi, siis aivan järkälemäisen kokoinen eläin, painoakin 48kg ja kun se lattialla makasi ketarat suorana niin pituutta lienee ollut 2m. Luonteeltaan tämä jättiläinen on lempeä ja seurallinen, oikea linssilude. Tosin on sangen vaikea olla huomioimatta tuota elukkaa, se täyttää melkein koko huoneen :-)
Kuvaa siitä en saanut napattua, joten saatte nyt vain kuvitella millainen se oli.

Kissoista ja Pupista sen sijaan otin muutamia kuvia.


Olikohan tämän nimi Tiiti tai jotain sinne päin. vankka kissa joka piiloutui meiltä ja tuli vain hetkeksi kermalautasen ääreen.

Tämä katti , Kippurahäntä nimeltään sen sijaan salli rapsutukset ja silittelyt tyynen rauhallisesti.
Sitä sai pelmuttaa miten tahtoi eikä se piitannut siitä ollenkaan, ihan outo otus.
Nimensä kissa on saanut siitä, että sen hännänpää on taittunut kaksinkerroin. Kuulemma syntymästä asti oleva poikkeama, eikä se ole kipeä. Onpahan hauska yksityiskohta muutenkin erikoisessa eläimessä. Kissa on punaruskea silmiään myöten. Pentuna sillä kuulemma oli ihan siniset silmät ja saikin melkein nimekseen Frank Sinatra.

Pupi, rauhallinen ja mukava koira.

Alla oleva posliinikukka loisti veljeni ikkunalla, huolimatta huonosta hoidosta tai kenties juuri siitä syystä. Itselläni on sama kukka kasvamassa, eikä se koskaan kuki, kun taas veljelläni se tuntuu aina kukkivan. Hän kastelee kukkaa kun muistaa, eli tosi harvoin ja multaa siitä ei varmaan ole vaihdettu vuosiin.
Alan uskoa ettei kukkia kannata hoitaa kovin huolellisesti. Näyttää siltä että ennemminkin heitteelle jättö saa ne vasta loistamaan.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

174. haaste

ILO

Tämä ei selityksiä tarvitse.

tiistai 31. elokuuta 2010

Uusi malli...sekava?

Piti oikein kokeilla millaisia kommervenkkejä uusi mallityökalulla saa aikaan. Mahdottomasti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Huomasin etten edelleenkään pidä sinisestä, niin värikylläiseltä kuin se näyttikään. Punainen olisi aika ihana, mutta olikohan se liian rohkea ;-) tai rehevä...heh. Keltainen taas, ihan kiva, vähän tylsä kenties. Musta, aina tyylikäs ja nyt siihen sekoittui muitakin värejä. Yksivärinen musta alkoi jo kyllästyttää. Katsotaan nyt kauanko tätä jaksaa katsella ja miten paljon kehtaa aikaa käyttää taustojen tekemiseen.
Onko se lopultakaan niin tärkeää?

Tässäpä kuva jossa myös värejä ja sekamelskaa. Vanhoja tuolivainajia lakkautetun koulun pihalla.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Mustaa ja valkoista

Mustavalkomaanantain 38. haaste on
- TURHA -


Nämä puntit ovat meidän huushollissa ihan turhia, kerrassaan joutavia.
En käytä niitä IKINÄ, koska käyn säännöllisesti kuntosalilla jumpissa, eikä kotona enää tarvitse sitä sorttia harrastaa.
Näitä on tarvinnut ainoastaan pikkulikka, kun hän innoissaan
näyttää miten vahva hän on, ihan kuin Peppi Pitkätossu.
Häpeäkseni myönnettäköön, että autotallissa on jossain nurkassa myös yhdenlainen vatsalaite, jota en myöskään käyttänyt oikeastaan koskaan, vaikka sen muka aikoinani ihan tarpeeseen hankin.
Ihan typerä härveli.
Steppilautaa en sentään onneksi hankkinut, edes sitä sängyn alle mahtuvaa mallia :-) vaikka vakavasti senkin tarpeellisuutta itselleni vakuutin :o)

maanantai 23. elokuuta 2010

Mustaa ja valkoista

37. haaste
- KLASSIKKO -


Hoover-pölynimuri, onko sen klassikompaa kodinkonetta olemassakaan?
Oliko muka muita imureita ennen tätä?
Ei ollu!
Tämä on sinivalkoinen vanha palvelija, joka viettää vanhuudenpäiviään autotallissamme toimieni autoimurina ja hyvin toimiikin.
Pyöreä ja kotoinen, kaunis ja lempeä, mutta sisältä tiikeri :o)

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Storm and lightning

Eilen illalla ylitsemme vyöryi suuri ukkosrintama. Luonto näytti voimaansa ja ihmisen oli hyvä olla sisällä suojassa.
En pelkää ukkosta, mutta kunnioitan suuresti sen voimaa ja mahdollista vaaraa. Oikeastaan ukkonen ja salama ei tänä kesänä ole juurikaan tainnut vahinkoja tehdä, vaan kova tuuli joka on katkonut puita rakennusten ja teiden päälle.

Tällä viikolla tämä oli jo toinen suuri ukkonen joka kaupungissamme on jylissyt.
Sillä kertaa ukkonen tuli iltapäivällä ja olimme järvellä lapsen kanssa uimassa. Kun lähdimme jylinän lisääntyessä autolla ajamaan, niin se tapahtui viime hetkellä. Yht´äkkiä alkoi tuulla todella kovaa ja samassa satoi, välähteli ja jylisi. Tuntui kuin vettä olisi tullut maasta ja ilmasta, mitään ei nähnyt ja tienvarren puut hivottelivat autoa vaarallisen näköisesti. Yksi puu oli kaatunut jo tielle ja sain sen ohitettua onneksi turvallisesti, vaikka huonon näkyvyyden takia huomasinkin sen vain vähän ennen. Onneksi vauhtikin oli hiljaista.

Vaaran tai ehkä juuri sen takia: olipa upea saada nähdä nuo molemmat ukkoset


Salamakuvioita pohjoisen taivaalla.


Otin kuvia sarjana ja tässä maisema juuri ennen salamointia ja sen aikana. Maailma oli todella täysin valkoinen, kaikki värit hävisivät ja melkein muodotkin.

Alla pieni videonpätkä jonka otin taloni etuovelta koettaen varjella kameraa ja itseäni kaatosateelta.