mustaa ja valkoista

20. haaste
-kurkistus-

Valokuvatorstai

164. haaste

KUVA

Mustaa ja valkoista

19.haaste
-ALKU-

Tämä on Hilma.
Pieni koiranalku, juuri luovutusikäinen Bostoninterrieri.
Vietävän suloinen ja ihan pieni.

Kävelymusiikkia

Kävin tunnin kävelylenkillä jokimaisemissa ja sulattelin samalla synttäreillä syömiäni herkkuja :o)
Kuuntelin Mp3:lta ensin Peer Guntia ja kun sen jälkeen rauhallisempaa musiikkia
Allison Krausen ja Robert Plantin albumilta Raising Sand.
Vauhti ei kyllä hiljentynyt, mutta musiikki oli levollisempaa.
Tässäpä Teillekin maistiainen lauantai-illan ratoksi, tai milloin ikinä tätä katsotkin.

Hyvää viikonloppua Sinulle.
Pidä itsestäsi huolta.

Valokuvatorstai

163. haaste

HYPPY

Kesäpuistossa

Lapsenlapsi oli yökylässä ja aamulla menimme ulkoilemaan lähellämme olevaan puistoon, jonka olemme nimenneet Kesäpuistoksi.
Puiston laidalla on pieni metsä, johon olemme tehneet kotileikin viime kesänä. Viikko sitten teimme lumesta samaan paikkaan eteisen, keittiön, olohuoneen, prinsessahuoneen ja makuuhuoneen. Lumi oli nyt paennut monesta kohti, mutta maamerkit olivat tallella, eli kattila, olohuoneen pöytä ja prinsessahuoneen kivi.

Tyttönen on henkeen ja vereen Peppi Pitkätossu fani, joten hän halusi piirtää hiekkaan Pepin kuvan ja siitä tuli kyllä hieno.
Alla muutama kuva puistoretkestä. Kuvien laatu ei ole oikein hyvä, kun mukana oli vain kännykän kamera.

Olohuoneen pöytä
Kattila, jossa on kermavaahtoa päällä

Taiteilija työssään
Peppi Lotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu

Mustaa ja valkoista

18. haaste
-lapsuus-

Lypsyllä, kesäiltana.
Lehmän nimi oli Oma.
Tätä hommaa sai nähdä koko lapsuuden ja osallistua myös hyvin nuorena.


Kiitos Maelka Mustavalko-haastesivun ylläpidosta :o)
Jospa joku innokas haluaisi vielä jatkaa.

Loskaa ja vettä

Olimme eilen illalla Oulujärvellä katsomassa pääsiäiskokon sytyttämistä. Paltaniemellä on kyseistä toimintaa harrastettu useampia vuosia, mutta aiemmin emme ole käyneet sitä katsomassa.
Äitini oli kotoisin Eteläpohjanmaalta ja hän kertoi kuinka heillä päin oli tapana polttaa Pääsiäisvalkioita lankalauantaina. Ymmärtääkseni pohjanmaalla perinne on hyvinkin vanha, mutta täällä Kainuussa ei niinkään.

Pikkutyttö tuli yökylään ja hän halusi mennä sinne lähinnä poniratsastuksen takia.
Valitettavasti poneja ei paikalla enää ollut ja lieneekö ollutkaan, kun jään pinta lainehti vettä ja sohjoa.
Kahlasimme kohden kokkoa ja eiköhän vain vettä livahtanut kenkäni sisään, vaikka Core tex kengät olivatkin. Iltin kautta sen vesi livahti, pahus. Ukki ja pikkutyttö olivat viisaasti laittaneet kumpparit jalkaan, joten heillä ei ollut mitään hätää.Paikalla oli Hoijakka-kelkka, mönkijäajelua, makkara, kahvi-ja lettymyyntiä sekä rekiajelua hepan kyydissä.
Sielläpä sitten valtavan kokon syttymistä katseltiin, tuttavien kanssa juteltiin ja lapselle ostettiin muurinpohjalettu ja pillimehu.Illan pimetessä kahlattiin takaisin autolle lämpimän saunan odottaessa kotona.
Minusta tuntuu, että ehkä en toista kertaa mene pääsiäiskokkoa katsomaan.


Loskaa


Vettä

Jään kuvioita

Pääsiäiskokko

Pääsiäinen

Edesmennyt sisareni innostui aikoinaan maalaamaan pääsiäismunia ja antoi minulle nämä kollaasissa olevat taideteokset. Olen varjellut niitä kuin silmäterääni ja ne ovatkin oikeastaan ainoat perinteenä säilyneet pääsiäiskoristeet joita omistan.
Pääsiäinen merkitsee minulle lähinnä lepoa ja rauhoittumista. Kristillistä perinnettä siihen ei kuulu, ellei nyt oteta huomioon pientä kiinnostusta ortodoksiseen yöjumalanpalvelukseen. Isäni oli ortodoksi, vaikkei se mitenkään näkynyt kodissamme.
Huomenna Ortodoksinen yöjumalanpalvelus televisioidaan täältä Kajaanista, joten kirkkoa vastapäätä asuva tyttäreni saa yötä myöten kuunnella kellojen kalkatusta ja seurata väen vaeltamista ympäri kirkkoa.
Yhtään kertaa en ole ollut paikalla ihan kirkonmenojen loppuun asti saatikka seurannut niitä televisiosta kokonaisuudessaan. Kun se on niin yksitoikkoista ja pitkäveteistä.
"Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi"
tai
"Kristus nousi kuolleista"sanoo pappi- "Totisesti nousi"vastaa seurakunta
Ehkä siihenkin pitäisi kasvaa ymmärtääkseen ja jaksaakseen sisäistää Sanoman, joka sinänsä on valoisa ja iloinen.
Kauneimpia lauseita ortodoksisuudessa on mielestäni hautajaisissa papin laulamana "Ollos iäti muistettu".
Tänään haluan muistaa edesmenneitä vanhempiani ja sisartani !
Ollos iäti muistettu.

Valokuvatorstai 2

161.haaste
kärsimys

Laitoin jo tähän haasteeseen yhden kollaasikuvan, mutta käydessäni tänään katsomassa vakavasti sairasta läheistäni sairaalassa,tajusin mitä on ihmisen kärsimys ja miten hyödyttömäksi voi itsensä sairauden edessä tuntea.

Valokuvatorstai

161. haaste
kärsimys

Tätä maisemaa katsoessa tunneilmaisuna voinee käyttää sanaa kärsimys.