torstai 1. lokakuuta 2009

Valokuvatorstai

142. haaste
KOSTO


Ulpu piiloutui niin tehokkaasti mummolassa, ettei sitä löydetty mistään. Kissan piilopaikka selvisi vasta kun laitoin kameran ison kaapin sokkeliin ja nappasin kuvan.
Kostoksi tämä on kissalle, joka aiheutti harmaita hiuksia etsijöilleen..
Ei kannata yrittää päästä pakoon nykyajan tekniikkaa, se löytää sieltäkin mihin silmä ei yllä.
Paljastuit!

14 kommenttia:

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Aivan oikein tuolle rontille.

Nukke kirjoitti...

Kaunis kuva !!!!

Inkivääri kirjoitti...

Ihana kuva ja mainio vastaus haasteeseen:)

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Hihhih. Hieno kuva.

Tarjuska kirjoitti...

Siitäs sait, senkin katti. :)

Sonja kirjoitti...

Loisto kuva ja tarina taustalla!

Melita kirjoitti...

Hei,
Hieno kuva kauniista kissasta (meilläkin mustavalkoinen Aston)ja kissat ovatkin mestaripiiloutujia.
Olen selvittänyt molempien kissojemme salaiset piilot kun olen nähnyt heidän menevän sinne, mutta en koskaan kurki perään jotta luulevat piilon olevan salainen.
Mutta kun kotiin pitäisi lähteä onkin tilanne eri.
Loisto kuva !

hheidi kirjoitti...

no kylläpä olikin paikan keksinyt. mutta hyvä että löyty (: kovin on söpö kissa ja hyvä tarina.

hanne kirjoitti...

kaunis kuva..ihana vaalea tausta..
hieno kosto!!

arleena kirjoitti...

Kameran silmä on lahjomaton.

Wiltteri kirjoitti...

Varsin ovelaa!!!!!

Juke.K kirjoitti...

Kissan kosto olikin hauska.

Amalia kirjoitti...

Hieno kosto :)

Huhtikuunnoita kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista.
Ulpu on taitava piiloutuja. Kerran kun se asui Helsingissä niin tytär ei löytänyt sitä vaikka kuinka etsi ja hän sentään asui 20m2 yksiössä.
Tytär arveli kissan pujahtaneen ikkunasta ulos. Löytyihän se lopulta, jostain kaapin hyllyjen takaa.