torstai 27. elokuuta 2009

Pomo

Meillä on uusi johtaja. Aloitti elokuun alussa.
Paluumuuttaja Raahesta. Vaalea, hoikka, 42v, tehokkaan oloinen, hyvin koulutettu niin teoriassa kuin työelämässäkin. Tehnyt pitkän työuran kilpailevassa yksityisessä firmassa, koulutus: restonomi, teknikko, opettaja..
Tuli tänään katsastamaan työyksikkömme.
Käteltiin ja juteltiin pikaisesti kesken kiivaimman oppilasruokailun. Hän oli liikenteessä palvelujohtajan kanssa ja mitenkäs sitä muuten talon touhun näkee, kuin menemällä linjastoon ja ruokailemaan.

Annoin heidän syödä rauhassa ja ruuhkan hellitettyä menin pöytään kyselemään miltä touhu ulkopuolisen silmin näytti.
Uusi johtaja yllätti minut kybällä kertoen, että hän tuntee minut vuosien takaa. Oli kuulemma ollut 9. luokkalaisena TET-harjoittelussa siinä päiväkodissa jossa olin töissä. Hän muisti minut kuulemma reippaana, iloisena ja tehokkaana ihmisenä, jota hän katsoi ylöspäin ja jonka vaikutuksesta valitsi ateria/catering alan elämäntyökseen. Muistaa jonkun resepinkin minulta ottaneen ja ilmoitti vielä kohteliaasti että kello on kuulemma minun kohdallani vallan pysähtynyt. Ihan olen saman näköinen kuin silloinkin :o) No joo, saahan sitä sanoa.

Vastasin, etten muista hänestä tai harjoittelustaan mitään. Hän ymmärsi sen kyllä, niin paljon päiväkodissa kulki lastentarhanopettajiksi opiskelevia, harjottelijoita ja TET- oppilaita ym. porukkaa.

Täytyy sanoa, että olipa mukava kuulla jollekin jääneeni positiivisesti mieleen ja että olen onnistunut luomaan hyvän kuvan omasta ammatistani, jopa niin paljon että se ohjaa nuoren samalla alalle.

Onko tämä omakehua?
Antaas olla vaan, ihan täällä ollaan rinta rottingilla :o)


1 kommentti:

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Ei ole omakehua, hyvä pomo sulla.