Makuja

Olen ahminut mansikoita aamupalaksi, välipalaksi, jälkiruuaksi ja iltapalaksi. Lisänä tarvittaessa maustamatonta jugurttia ja illalla lisäksi mustikoita.
Voi että ovat hyviä :o)

Lakkoja en ole maistellut. Mie en niitä kerää ja torilla maksoi kilo 17€, joten olkoon.
Mustikoita kerään kyllä, kunhan nyt ensin kunnolla kypsyvät. Mansikoita tallensin pakastimeen 10kg (tai ehkä 8..kun tuli syötyä siinä rasioihin laittaessa)

Kasviksiakin ole syönyt reilusti. Ihanaa kun kaupassa on kotimaisia kukkakaaleja, parsakaaleja, kesäkurpitsaa, porkkanaa, kaalia, naurista ja kaikkea. Olen tehnyt niistä kasvishöystöjä, höyryttänyt ja maustanut, raastanut, ja napsinut raakana. Varsinkin nauriista pidän. Lapsena sitä raaputettiin veitsellä ja sitten syötiin. Sillä oli joku nimikin, mutten yhtään muista mikä.
Tomaatit kun ovat halpoja, niin onpa tullut tehtyä mozzarellasalaattia jo monta kertaa ja joka ruualla pitää syödä ainakin yksi tomaatti.

Lapsena en voinut sietää tomaattia enkä uusia perunoita. Oli aivan järkyttävää kun tuli uusien perunoiden aika ja sitten niitä syötiin joka ruualla. Minusta ei mikään maailmassa maistunut niin pahalle kuin ne. En tiedä mikä niissä niin pahaa oli, mutta eipä makuasioita järjellä voi selittäkään. Jossain vaiheessa on mielikin muuttunut ja nythän ne ovat ihan herkkua.

Tomaattia opin syömään kerran heinäntekoaikaan, kun olimme vuokrapellolla töissä ja äiti oli laittanut tomaattia evääksi. Äiti kasvatti tomaatteja ja niitä oli yllin kyllin tarjolla koko kesän.
Oli kovasti nälkä eikä muuta ollut leivän päälle laittaa, joten laitoin sitten tomaattia kun muutkin laittoivat. Siihen päälle isä ripotteli suolaa ja voi miten hyvälle se ruisleivän kanssa maistui.
Siitä hiljalleen opettelin tomaatin makuun. Ei se kerralla herkuksi muuttunut, mutta ajan kanssa kyllä.
Opettelemalla olen oppinut syömään ainakin jugurttia, paprikaa,sipulia, valkosipulia, fetajuustoa ja oliiveja.

Jugurtti tuli markkinoille ollessani ehkä n.10 vuotias.(penska kuitenkin)
Ensimmäinen kokemukseni oli pähkinäjugurtti, jonka ostin kauppa-autosta. Se oli pakattu neliönmuotoiseen rasiaan ja maistui happamalta. Jugurtti oli aika paksua ja siinä oli paljon pähkinää. Odotin sen olevan makeampaa kun kaikki kehuivat miten erikoisen hyvää se on.
En muista kuinka kauan meni ennen kun opin tykkäämään jugurtin mausta, mutta sinnikkäästi opettelin. Eihän valikoima silloin suuri ollut ja muutenkin koko tuote oli uusi, ainakin meille maalla asuville.
Mistähän löytäisi sellaisen pähkinäjugurtin kuin silloin joskus.

Fetajuuston ja oliivin makuun minut johdatti sisareni. Paprikan makua ja tuoksua inhosin aikoinaan nuorena ollessa. Kuvotti kaikki ruuat mihin sitä oli laitettu. Jossain vaiheessa ilmeisesti vain päätin oikeasti maistaa sitä ilman ennakkoluuloja ja siitä se sitten lähti.

Nyt voinen sanoa olevani kaikkiruokainen, ainoastaan texmex mausteista en pidä. Niissä on joku maku joka on vastenmielinen, muuten maustetut ruuat kyllä kelpaavat.

Sanotaan että ihmisen tulee maistella uutta ruokaa n.10 kertaa ennen kuin sen hyväksyy. Määrä tuntuu suurelta, mutta koulumaailmassa olen huomannut, että muutosta tapahtuu kun samaa ruokaa tarpeeksi usein tarjoaa. Hyvä esimerkki oli broilerkiusaus. Aluksi sitä jäi vuokatolkulla, mutta myöhemmin ei tahtonut mikään määrä riittää.
Kyllähän oppilaiden suusta kuulee miten ruoka on "ihan perseestä ja paskaa", vaikka kyseessä olisi tavallinen jauhelihakeitto.
On saanut opetella pitämään suunsa kiinni, ettei joka välissä rupea penskojen kanssa riitelemään. Olen joskus kyllä sanonut, ettei kuule ole mikään pakko tulla syömään. Ihan tämä on vapaaehtoista.
Meillä on kuitenkin tarjolla nykyään myös aina kasvisvaihtoehto kaikkien otettavissa ja lisäksi salaattia ja pehmeää sekä näkkileipää. Luulisi siitä nyt jotakin suuhunsa saavan ja jonkun ruuan kelpaavan.
Plaa, plaa, plaa..........

Harhauduin taas kouluruuan pariin, vaikka ensimmäinen ateria lapsille tarjotaankin vasta 12.8.
Alkaa näköjään työasiat painaa päälle.

Oli miten oli, ruoka on minusta nautinto ja hyvä ruoka varsinkin :o)