torstai 30. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

178. haaste
-eteenpäin-


perjantai 24. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

Haaste 177
perustuu Zen Cafén biisiin Taivas on kirkas ja napakka



Oikeastaan olisin halunnut laittaa kuvan, jossa on ihmisiä kaupungin yössä, laitapuolen kulkijoita ja tuhkimoita, pimeyttä, ahdistuneisuutta. Sellaista ei ollut, joten laitan kuvan talvisesta värikylläisestä auringonlaskusta, joka on kuvattu matkalla joulunviettoon 21.12.2006.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Mustaa ja valkoista

40. mustavalkomaanantain haaste on
-LELU, TAI LEIKKI-


Kotini lähellä on kolme leikkipuistoa ja pikkulikan mielestä niistä paras on puisto, jonka toisella laidalla on metsää. Olemme tehneet sinne kotileikin jossa on kuvassa näkyvä keittiön pöytä, vanhassa kovertuneessa kannossa oleva keittopata ja "kodissamme" on eteinen tupa ja kamari. Tämä kuva on syksyltä. Talvella otamme pienen lapion mukaan ja teemme kotileikin samaan paikkaan luomalla lumesta samat huoneet kuin kesälläkin.
Välillä käymme leikkipuiston katoksessa junamatkalla ja liukuportaiden yläpäässä oleva huone on Peppi Pitkätossun Huvikumpu, jossa myös vierailemme.
Mielikuvituksen leikkiä luonnon leikkipuistossa ja vähän siinä valmiissakin.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Mustaa ja valkoista

Mustavalkomaanantain 39.haaste
on PORTAAT
Tässä on lyhyet ja suorat portaat, jotka löytyvät vuosia sitten lakkautetusta ja pahoin ränsistyneestä koulusta yläkerrasta. Lienevät olleet vintin rappuset.
Rappuset / portaat, mitä eroa niissä on? Vai onko mitään?


Nämä kiemuraportaat ovat kovalla käytöllä Bengtskärin majakan tornissa.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Kissoja ja kukkia

Olin vanhimman veljeni syntymäpäivillä. Ne olivat hyvin pienet, mutta sangen iloiset ja hauskat juhlat.
Siellä oli paikalla myös melkein yhtä paljon eläimiä kuin ihmisiäkin.
Veljelläni on Lapinkoira, nimeltään Pupi.
Veljeni nuoremmalla tyttärellä on kolme kissa ja ne kaikki olivat juhlissa mukana. Kaksi punaista ja yksi mustavalkoinen katti. Toisella tyttärellä taas on jättimäisen iso koirasusi, siis aivan järkälemäisen kokoinen eläin, painoakin 48kg ja kun se lattialla makasi ketarat suorana niin pituutta lienee ollut 2m. Luonteeltaan tämä jättiläinen on lempeä ja seurallinen, oikea linssilude. Tosin on sangen vaikea olla huomioimatta tuota elukkaa, se täyttää melkein koko huoneen :-)
Kuvaa siitä en saanut napattua, joten saatte nyt vain kuvitella millainen se oli.

Kissoista ja Pupista sen sijaan otin muutamia kuvia.


Olikohan tämän nimi Tiiti tai jotain sinne päin. vankka kissa joka piiloutui meiltä ja tuli vain hetkeksi kermalautasen ääreen.

Tämä katti , Kippurahäntä nimeltään sen sijaan salli rapsutukset ja silittelyt tyynen rauhallisesti.
Sitä sai pelmuttaa miten tahtoi eikä se piitannut siitä ollenkaan, ihan outo otus.
Nimensä kissa on saanut siitä, että sen hännänpää on taittunut kaksinkerroin. Kuulemma syntymästä asti oleva poikkeama, eikä se ole kipeä. Onpahan hauska yksityiskohta muutenkin erikoisessa eläimessä. Kissa on punaruskea silmiään myöten. Pentuna sillä kuulemma oli ihan siniset silmät ja saikin melkein nimekseen Frank Sinatra.

Pupi, rauhallinen ja mukava koira.

Alla oleva posliinikukka loisti veljeni ikkunalla, huolimatta huonosta hoidosta tai kenties juuri siitä syystä. Itselläni on sama kukka kasvamassa, eikä se koskaan kuki, kun taas veljelläni se tuntuu aina kukkivan. Hän kastelee kukkaa kun muistaa, eli tosi harvoin ja multaa siitä ei varmaan ole vaihdettu vuosiin.
Alan uskoa ettei kukkia kannata hoitaa kovin huolellisesti. Näyttää siltä että ennemminkin heitteelle jättö saa ne vasta loistamaan.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Valokuvatorstai

174. haaste

ILO

Tämä ei selityksiä tarvitse.